Hyvä tietää

Hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti?

Maanantai 19.2.2018 klo 13.49


Usein kysytty kysymys on ”Kannattaako tehdä hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti?”

Tämä kysymys yhtä aikaa ilahduttaa ja turhauttaa. Perintöoikeuteen erikoistuneena asianajajana ilahdun, kun pääsen käyttämään asiantuntemustani. Toisaalta turhaudun, kun en voi antaa näennäisesti yksinkertaiseen kysymykseen yhtä yksinkertaista vastausta.

Käydään läpi ensin käsitteet:

* Omistusoikeustestamentti antaa saajalle täyden määräämisvallan testamentilla saatuun omaisuuteen. Testamentin saaja voi muun muassa käyttää, myydä, lahjoittaa ja testamentata omaisuutta täysin vapaasti – onhan omaisuus testamentin täytäntöönpanon jälkeen hänen omaansa.

 * Hallintaoikeustestamentti tarkoittaa sitä, että testamentin saaja voi hallita testamentilla saamansa omaisuutta ja nauttia sen tuoton. Asunnon osalta hallitseminen tarkoittaa oikeutta käyttää asuntoa ja rahan osalta oikeutta nauttia sen tuotto eli korko. Joku toinen henkilö saa omaisuuteen omistusoikeuden.

Hallintaoikeustestamentin saaja ei ole perintöverovelvollinen. Veron maksaa se, joka saa omaisuuteen omistusoikeuden. Tämä onkin usein syy, miksi hallintaoikeustestamentti tehdään.

Omistusoikeus ja hallintaoikeus ovat testamenttien pääluokkia. Tällaiset luokitukset ovat toki tarpeen, sillä ne helpottavat asian hahmottamista. Testamenttia tehdessä ei pidä jäädä luokituksien vangiksi – ei pidä tehdä testamenttia vain valitsemalla pääluokka kuin valmis paketti supermarketin hyllyltä. Hyvin harkittu testamentti voi sisältää elementtejä eri luokista; se on aivan oma sekoituksensa.

Alla vastaan kysymykseen niin kuin sen olisi esittänyt avioliitossa oleva henkilö, jolla on lapsia.

On usein lesken edun mukaista, että leski saa hallintaoikeuden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Hallintaoikeuden haltijana lesken ei tarvitse maksaa asunnon / asunnon puoliosuuden hallintaoikeudesta perintöveroa, mutta hän voi jatkaa omassa kodissaan asumista. Leski vastaa lähtökohtaisesti asumiskustannuksista eli mm. vastikkeista ja kiinteistön juoksevista kuluista. Tällaisessa tilanteessa testamenttiin on kuitenkin hyvä lisätä määräys siitä, että leski voi halutessaan vaihtaa asuntoa. Nykyinen asunto voi olla leskelle epäsopiva mm. silloin, kun sen asumiskustannukset nousevat liian korkeiksi, asunto on liian suuri tai vaikeahoitoinen, asunto ei ole esteetön tai se sijaitsee kaukana läheisistä.

Entä kesämökki? Ensimmäinen ajatus on helposti se, että leski saa kesämökkiin hallintaoikeuden ja lapsille jäisi omistusoikeus. Hallintaoikeuden haltija vastaa kuitenkin lähtökohtaisesti juoksevista kuluista ja tavanomaisesta kunnossapidosta, kuten kiinteistöverosta, tie- ja jätemaksuista ja rakennusten ylläpidosta. Testamentissa voi määrätä kustannuksista toisin. Kohdistuuko kustannusvastuu tällöin oikein verrattuna käyttöön?

Rahavarojen hallintaoikeuden ja omistusoikeuden antamista eri tahoille kannattaa harkita tarkkaan. Rahavarojen hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta varojen tuottoon, joka voi jäädä pieneksi. Kun hallintaoikeus ja omistusoikeus ovat eri tahoilla, kukaan ei voi käyttää varoja, ja samaan aikaan inflaatio nakertaa pääomaa.

Kenelle rahavarat sitten kannattaisi omistusoikeudella testamentata? Leski voi saada perintönä tai testamentilla omaisuutta omistukseensa yhteensä alle 120 000 euroa ilman, että hänelle aiheutuu siitä perintöveroa (lesken puolisovähennys 90 000 euroa ja perintöverosta vapaa määrä alle 30 000 euroa, kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai myöhemmin). Tämä kannattaa harkinnassa ottaa huomioon.

Entä pörssiosakkeet? Jos salkku koostuu hyvistä osingonmaksajista ja varallisuus sallii sen, että pääomaan ei tulla lesken eläessä koskemaan, kannattaa lesken saada pörssiosakkeet vain hallintaoikeudella. Näin leski saa nauttia omaisuuden tuoton, eikä hänelle aiheudu tämän omaisuuden osalta perintöveroa. Omistusoikeuden saaminen on tarpeen silloin, kun osakkeiden kauppahintoja voidaan tarvita lesken menojen kattamiseen. Toisaalta leski voi olla osaava ja intohimoinen treidaaja. Pelkän hallintaoikeuden saaminen veisi leskeltä mahdollisuuden myydä ja ostaa osakkeita. Tällaisessa tilanteessa omistusoikeus on paikallaan.

Hallintaoikeus kaikkeen perittävän jäämistöön on lesken kannalta hyvä verotuksellinen vaihtoehto, koska leskelle ei tällöin tule mitään perintöveroa maksettavaksi. Miten lasten tilanne? Lapset saavat omaisuuden omistukseensa, mutta eivät voi käyttää sitä tai saada siitä tuottoa lesken eläessä (jos oletetaan, että lapset kunnioittavat testamentin tekijän tahtoa eivätkä vaadi lakiosaansa). Perintövero heille kuitenkin määrätään heti. Tilanne voi tuntua kohtuuttomalta ja pahimmallaan aiheuttaa lapselle taloudellisia vaikeuksia. Tällaisessa tilanteessa voi harkita sitä, että testamentin tekijän rahavaroista maksetaan ainakin lasten perintöverot.

Palataan takaisin alkuperäiseen kysymykseen: ”Hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti?". Jos jompikumpi pitää valita, sanon ”omistusoikeustestamentti” ja jatkan ”jossa on määrätty, että leski voi halutessaan ottaa testamentin vastaan joko kokonaan tai osittain hallintaoikeustestamenttina”. Tällöin leskelle itselleen jää puolison kuoleman jälkeen mahdollisuus arvioida ja valita itselleen paras vaihtoehto.

Edellä sanotussakin on oma sudenkuoppansa: mitä jos leski on puolisonsa kuollessa niin huonossa kunnossa, ettei pysty valintaa itse tekemään? Jos valintaa ei tehdä, leski saa omistusoikeuden. Valinnanmahdollisuus kannattaa pitää avoimena tekemällä edunvalvontavaltakirja, jossa leski määrää missä tilanteessa edunvalvontavaltuutettu voi ottaa testamentin vastaan osittain tai kokonaan hallintaoikeustestamenttina. Tähän tehtävään ei voi valita henkilöä, jonka etuun valinta vaikuttaa, kuten omistusoikeuden saavaa lasta, vaan valtakirjassa on nimettävä esteetön henkilö.

Lyhyt kysymys ja pitkä vastaus – ja tämäkin vain pintaraapaisu aiheeseen. Soppaan tulee lisätä 
* avio-oikeuteen liittyvät kysymykset
* lesken lakisääteinen asumisoikeus 
* lakiosaoikeuden vaikutus
* testamentin tekijän ja tämän puolison tai muun henkilön yhteisomistussuhteet
* kuolinpesän osakkuuteen liittyvät kysymykset (pelkkä hallintaoikeuden saaminen ei tee saajasta kuolinpesän osakasta)
* mahdollisuus luopua jo vastaanotetusta hallintaoikeudesta
* tarkempi verosuunnittelu.

Vasta kun kaikki edellisetkin on huomioitu, on pelikenttä selvä.

Kun testamenttia mietitään, testamentin tekijä yrittää usein yhteensovittaa monen tahon edut. Tehtävä ei ole helppo. Ratkaisuun vaikuttaa testamentin tekijän ja tämän puolison tilanne, lasten tilanne ja tietenkin ne arvot ja tavoitteet, joita testamentin tekijä pitää tärkeinä.

Päivitys 20.11.2026: Kirjoituksen perintöveroa koskevat luvut on päivitetty vastaamaan vuoden 2026 alusta voimaan tullutta perintöveroasteikkoa.

Avainsanat: testamentti, hallintaoikeustestamentti, omistusoikeustestamentti