Meille joutuisan ja sopuisan perinnönjaon aikaansaaminen on kunnia-asia. Meillä keskitytään perinnönjakoasioihin, joten perinnönjaot eivät jää muiden asianajotoimeksiantojen jalkoihin. 

***

Pesänselvittäjällä ja -jakajalla tarkoitetaan henkilöä, yleensä kokenut asianajaja, jonka tuomioistuin on määrännyt suorittamaan pesänselvityksen ja perinnönjaon.

Pesänselvitys ja perinnönjako käynnistyy sillä, että pesänselvittäjä ja pesänjakaja informoi osakkaita omasta toimivallastaan, toimituksen kulusta, sopimusjaon ensisijaisuudesta, muutoksenhakuoikeudesta ja palkkioperusteesta.

Pesänselvittäjä ja -jakajalla on  velvollisuus antaa yleistä informaatiota oikeusnormeista, mutta hän ei voi neuvoa yhtä osakasta tai osakasryhmää.

Pesänselvittäjä

Käräjäoikeuden antamaa pesänselvittäjän määräystä on noudatettava, vaikka määräys ei ole vielä lainvoimainen.

Pesänselvittäjän tehtävä on saattaa pesä jakokuntoon niin, että ositus/perinnönjako on mahdollinen.

Pesänselvittäjän tehtäviin kuuluu mm.
* jäämistöomaisuuden haltuunotto
* omaisuuden käyttöehtojen määrittäminen
* perittävän ja kuolinpesän velkojen maksu
* legaattien täyttäminen (silloin kuin edellytykset täyttyvät)
* kuolinpesän saatavien perintä
* omaisuuden myynti velkojen maksamiseksi
* mahdollisten kanteiden ajaminen kuolinpesän puolesta ja niihin vastaaminen
* omaisuuden luovuttaminen osakkaille, kun perinnönjako on lainvoimainen

Pesänselvittäjän ei ryhdy toimiin, jotka koituvat vain osan pesän osakkaiden hyväksi. Pesänselvittäjä ei anna testamenttia tiedoksi eikä pesänselvittäjä selvitä osakkaiden elinaikaisia toimia, esimerkiksi tilinostoja tai lahjoja. Pesänselvittäjä voi antaa osakkaalle valtakirjan esim. tiliotteiden hankkimista varten.

Pesänselvittäjä edustaa yksin kuolinpesää. Ainoastaan kiinteistön myyntiin ja panttikirjan panttaukseen pesänselvittäjä tarvitsee osakkaiden luvan. Pesänselvittäjällä on velvollisuus tiedustella osakkaiden mielipidettä tärkeissä asioissa. 

Perinnönjakoa ei saa aloittaa ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut selvityksen päättyneen. Pesänselvittäjän on annettava tilitys sen jälkeen, kun pesänselvitys on päättynyt.

Pesänselvittäjän hallintoa vastaan voidaan lopputilityksen jälkeen nostaa moitekanne. Pesänselvittäjä on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta.

Pesänselvityksestä aiheutuneet kulut ovat pesän velkaa ja ne maksetaan kuolinpesän varoista. Jos pesän varat eivät riitä, maksuvelvollinen on se, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty. 

Kuolinpesään määrätty pesänjakaja

Pesänjakajan määrää tehtäväänsä tuomioistuin. Lähes aina sekä pesänselvittäjää että
-jakajaa haetaan samalla hakemuksella ja tehtävään määrätään sama henkilö.

Pesänjakaja toimittaa pesässä perinnönjaon, elleivät osakkaat pääse perinnönjaosta sopimukseen. Pesänjakajan ensisijainen velvoite on saada osakkaat sopimaan jaosta (PK 23:7.1 §).

Pesänjakajan tehtäviin kuuluu osana perinnönjakoa mm.
* ratkaista kuka on pesän osakas
* ratkaista lesken asumisoikeus
* tulkita testamenttia
* ratkaista, onko osakas velkaa pesälle tai onko hänellä saaminen pesältä
* ratkaista mahdolliset sovitteluvaatimukset
* jaettavan omaisuuden arvostaminen. Pesänjakaja ei ole sidottu arvoihin, joita on käytetty perunkirjoituksessa.
* valvoa, että edunvalvonnan tarpeessa olevan osakkaan edunvalvonta järjestetään
* ratkaista onko osakkaiden sopimus jaosta edunvalvonnassa olevan osakkaan edun mukainen

Pesänselvittäjä ei ratkaise testamentin pätevyyttä. Testamentin pätevyyden tutkiminen kuuluu tuomioistuimelle (testamentin moitekanne).

Pesänjakajan palkkio maksetaan kuolinpesän varoista.

Pesänjakajan päätöstä voi moittia käräjäoikeudessa.