Avioehtosopimus Avioehtosopimuksen voi tehdä jo ennen avioliiton solmimista tai avioliiton aikana ennen kuin avioero on tullut vireille. Avioehtosopimus on tehtävä määrämuodossa ja rekisteröitävä maistraattiin. Kun maistraatti rekisteröi avioehtosopimuksen, maistraatti ei tutki sitä, onko avioehtoehto tehty muotomääräyksiä noudattaen, Maistraatti voi siis rekisteröidä avioehtosopimuksen, joka osoittautuu, vaikkapa vuosikymmeniä myöhemmin, pätemättömäksi. Tämän vuoksi on tärkeää varmistua siitä, että muotomääräykset on tarkoin täytetty. Avioehdon muotoa koskevien määräysten syrjäyttämisestä seuraa koko avioehtosopimuksen pätemättömyys. Rekisteröimättömälle avioehtosopimuksella ei anneta osituksessa merkitystä. Avioehtosopimuksella voidaan sopia siitä, että omaisuus on avio-oikeuden alaista tai siitä vapaata. Avioehdolla voidaan määrätä sekä sellaisesta omaisuudesta, joka puolisolla oli avioehtoa tehtäessä että sellaisesta, minkä hän myöhemmin saa. Avioehtosopimusta ei ole tarpeen tehdä toisen puolison velkaantumisen varalle. Avioliittolain mukaan kummallakin puolisolla on itsenäinen velkavastuu. Puoliso ei vastaa toisen velasta silloinkaan, kun puolisoilla on täysi avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avioehtosopimuksen tekeminen on erityisen tärkeää niille pareille, joilla on kiinteä yhteys johonkin toiseen maahan. Jos toisen puolison tai kummakin puolison kotipaikka on Suomen sijasta toisessa valtiossa, voidaan tietyissä tapauksessa tämän toisen valtion lakia soveltaa puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin. Tämä voidaan estää tekemällä avioehtosopimus, jossa määrätään, että on sovellettava Suomen lakia. Muiden maiden lainsäädäntö poikkeaa merkittävästi Suomen lainsäädännöstä. Tammikuussa 2019 voimaan tulleen Eu:n asetuksen perusteella puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan lähtökohtaisesti ensimmäisen yhteisen asuinmaan lakia. Sovellettava laki pysyy samana, vaikka pari muuttaisikin myöhemmin toiseen maahan. Puolisot voivat kuitenkin sopia siitä, minkä lain säännöksiä heihin sovelletaan. Sopimus on suositeltavaa tehdä avioehtosopimuksessa. Asetus ei koske kaikkia EU-maita; mukana ovat Suomen lisäksi Belgia, Bulgaria, Tsekki, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Slovenia, Ruotsi ja Kypros. Mukana ei ole esimerkiksi Viroa eikä Britanniaa. Avioliittolain sovittelusäännös mahdollistaa myös avioehtosopimuksen sovittelun. Avioehdon nojalla avio-oikeudesta vapaata omaisuutta voidaan erottelussa ja osituksessa käsitellä kokonaan tai osittain avio-oikeuden alaisena. Sovitteluratkaisu perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Lapsettomien puolisoiden kannattaa avioehtosopimuksen yhteydessä käydä läpi myös perintöön liittyvät kysymykset. Avioehtosopimus ei vaikuta perintöoikeuteen, joten lapsettomat puolisot perivät toisensa avioehtosopimuksesta riippumatta. Avioehtosopimus ei myöskään vaikuta siihen, että leski saa elinikäisen hallintaoikeuden puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Avioehtosopimusta voi käyttää myös yhtenä välineenä perintöverosuunnittelussa. Avioehtosopimuksen laatiminen maksaa alkaen 200 euroa lisättynä maistraatin rekisteröintimaksulla. Ota yhteyttä ja varaa aika. Katso myös muu osaamisemme. Lue lisää aiheesta erityisesti ikääntyneen ihmisen näkökulmasta Et-lehden artikkelista |
Asianajotoimisto Kemppainen