Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltakirjalla varaudutaan ennakolta tilanteeseen, jossa ei enää itse voi hoitaa omia asioitaan. Edunvalvontavaltakirjan tekemällä henkilö voi itse päättää sen, kuka ja miten asiat tuolloin hoidetaan. Edunvalvontavaltuus astuu voimaan vasta kun oma toimintakyky on mennyt.

Tyypillisesti edunvalvontavaltuutus koskee sekä taloudellisia että henkilöä koskevia asioita. Henkilöä koskevissa asioissa edunvalvontavaltuutus ei syrjäytä valtuuttajan itsemääräämisoikeutta, vaan valtuutettu on aina toissijaisessa suhteessa päämieheen.

Kun edunvalvontavaltuutusta tehdään, kartoitetaan henkilön taloudellinen ja muu tilanne. Samalla mietitään mitä jatkossa voi tulla vastaan ja miten tulevaisuuteen voidaan parhaiten varatua.

Mikäli edunvalvontavaltuutetulle halutaan antaa mahdollisuus lahjoittaa päämiehen omaisuutta tai tehdä kiinteistöä koskevia oikeustoimia, tulee tästä tehdä edunvalvontavaltakirjaan erillinen määräys.

Edunvalvontavaltuutettu ei voi toimia oikeustoimessa, jossa toisena osapuolena on edunvalvottava eli päämies ja toisena edunvalvoja itse tai edunvalvojalle läheinen henkilö. Tällaisia tilanteita varten edunvalvontavaltakirjassa on nimettävä esteetön, yleensä siis perheen ulkopuolinen, henkilö.

Edunvalvontavaltuutetulle voi antaa toimiohjeita.

Edunvalvontavaltuutus helpottaa myös asioita hoitavan henkilön toimintaa. Edunvalvontavaltuutetun toimintaan liittyy huomattavasti vähemmän byrokratiaa kuin jos asioita hoidetaan edunvalvojan roolissa. Edunvalvontavaltuutuksella kevennetään siis myös asioita hoitavan henkilön taakkaa. 

Edunvalvontavaltakirjan voi peruuttaa ja sen sisältöä voi muuttaa.

Katso myös muu osaamisemme.