Jäämistöositus

Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille (avioliittolain 103.2 §:n tasinkoprivilegi). Em. säännöstä ei voida soveltaa kahden puolison tai kahden kuolinpesän välisessä osituksessa.

Korkein oikeus on vuonna 2018 antanut ratkaisun, jonka mukaan tasinkoprivilegi voi tulla myös eronneen puolison hyväksi siinä tapauksessa, että toinen puoliso kuolee kesken osituksen ollessa kesken (lue lisää blogista).

Tasinkoprivilegisäännös on erityisen merkityksellinen silloin, kun ensiksi kuolleella puolisolla ja leskellä on eri perilliset.

Lesken on itse käytettävä tasinkoprivilegioikeuttaan. Oikeus tasinkoprivilegiin ei siirry lesken perillisille. Jos enemmän avio-oikeudenalaista omaisuutta omistavan lesken eläessä ei toimiteta lainkaan ositusta, lesken perilliset eivät voi ensin kuolleen puolison perillisten kanssa toimitetussa osituksessa vedota tasinkoprivilegiin, vaan heidän on suoritettava osituslaskelman mukainen tasinko normaaliin tapaan.

Lesken, joka haluaa tasinkoprivilegin tarjoaman varallisuusedun siirtyvän omille perillisilleen, kannattaa panna vireille ositus ja vedota siinä oikeuteensa. Pelkästään se seikka, että tasinkoprivilegiin on esim. perunkirjoituksessa vedottu, ei ole riittävää. Ositus tulee toimittaa loppuun lesken eläessä, jotta tasinkoprivilegi toteutuu.