Pesänjako lesken kuoleman jälkeen (PK 3 luku)

Jos perittävältä ei jäänyt rintaperillistä, perii leski puolisonsa. Ensiksi kuolleen puolison perillisten (ns. toissijaisten perillisten) oikeus perintöön lykätään lesken kuolemaan. Lesken kuoltua hänen jäämistösä jaetaan ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten (esim. sisarukset ja kuolleiden sisaruksien lapset) ja lesken perillisten kesken.

Kun leski perii puolisonsa, leski saa perimäänsä omaisuuteen niin kutsutun rajoitetun omistusoikeuden. Leski voi mm. myydä, käyttää ja lahjoittaa perimäänsä omaisuutta. Leski ei voi kuitenkaan testamentata perimäänsä omaisuutta siten, että se estäisi ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä saamasta heille lain mukaan kuuluvaa osuutta.

Lesken kuoleman jälkeen jaon kohteena on lesken omaisuus, joka lähtökohtaisesti jaetaan puoliksi, jos leskellä ja tämän aiemmin kuolleella puolisolla oli täysi avio-oikeus toistensa omaisuuteen.

Jos lesken omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoltua kasvanut sen johdosta, että leski on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut omaisuuden tai vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, vaurastuminen lasketaan vain lesken perillisen hyväksi.

Jos leski on antamalla lahjan kaventanut toissijaisten perillisten oikeutta, toissijaiset perilliset voivat vaatia vastiketta.