Lapsen asioita koskevat sopimukset Lapsen etu toteutuu parhaiten silloin, kun vanhemmat pääsevät lasta koskevassa asiassa sovintoon. Yksi keino sovinnon saavuttamiseen on ns. follo-sovittelu, josta myöhemmin tässä kirjoituksessa Vanhempien välinen sopimus vahvistetaan tyypillisimmin lastenvalvojalla. Sopimus voidaan vahvistaa myös oikeudenkäynnin tai tuomioistuinsovittelun yhteydessä. Vahvistettu sopimus rinnastuu tuomioistuimen päätökseen. Ennen sopimukseen sitoutumista voi olla tarpeen käydä tilanne asianajajan kanssa läpi. Selvitämme esimerkiksi elatusapujen oikean tason. Avustamme myös sopimusneuvotteluissa.
Jos sovintoon ei päästä, edessä on oikeudenkäynti. Lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva oikeudenkäynti etenee tyypillisesti seuraavasti: Lähtökohta on, että lasta ei kuulla oikeudenkäynnissä. Sosiaalitoimi kuulee lasta olosuhdeselvityksen yhteydessä. Lasta voidaan kuulla vain, jos kuuleminen on painavista syistä välttämätöntä. Mikä on olosuhdeselvitys? Käräjäoikeus voi pyytää sosiaalilautakunnalta selvityksen ennen kuin se ratkaisee lasta koskevan asian. Sosiaalitoimen selvityksen tavoitteena on antaa tietoa perheen ja lapsen olosuhteista ratkaisun perustaksi. Selvityksessä kiinnitetään huomiota muun muassa vanhempien olosuhteisiin. Tavoitteena on saada sellaista tietoa, jolla on merkitystä juuri nyt käsiteltävänä olevan lapsen asiassa: tieto voi koskea mm. vanhemman mahdollisuutta järjestää lapsen hoito käytännössä. Lain mukaan kasvatuksen päätavoitteena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys sekä myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja erityisesti hänen vanhempiensa välillä. Näin ollen olosuhdeselvityksessä kiinnitetään huomioita myös vanhempien vuorovaikutustaitoihin. Olosuhdeselvitys tehdään haastattelemalla molempia vanhempia ja kuulemalla lasta, jos tämä on niin kehittynyt, että hänen mielipiteensä voidaan ottaa huomioon. Olosuhdeselvityksen tekemiseen kuuluu myös kotikäynti / kotikäynnit. Selvityksen yhteydessä voidaan hankkia asiakirjaselvitystä ja olla yhteydessä esimerkiksi päiväkotiin tai kouluun. Selvityksessä erotetaan toisistaan a) vanhempien kertomukset, b) selvitetyt ja havaitut tosiseikat sekä c) työntekijöiden arviot ja johtopäätökset. Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä otetaan huomioon sosiaalitoimen selvityksen ohella muutakin aineistoa: oikeudessa kuullaan molempia vanhempia ja siellä voi esittää asiakirjatodistelua ja kuulla todistajia. Follo-sovittelu Huoltoriidan sovittelu tuomioistuimessa (follo-sovittelu) on nopea ja joustava tapa sopia vanhempien lasta koskevia erimielisyyksiä. Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelu ei ole keino ratkaista kaikkia riitoja. Sovitteluun ei ryhdytä silloin, kun osapuolilla on hyvin suuri erimielisyys. Follo-sovittelu on vapaamuotoista. Sovittelu käydään käräjäoikeuden tiloissa. Sovittelija toimii sovitteluun perehtynyt käräjätuomari ja sovitteluun osallistuu sosiaalipuolen asiantuntija. Vanhemmilla voi olla mukanaan omat asianajajat. Sovitteluun varataan aikaa koko päivä. Sovitteluasiassa asianajaja Käräjäoikeus vahvistaa vanhempien follo-sovittelussa tekemän sopimuksen. Vahvistetulla sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin käräjäoikeuden tuomiolla. Ota yhteyttä, jos tarvitset kokenutta avustajaa lasta koskevassa asiassa.
|
Asianajotoimisto Kemppainen